Glögin valmistusohjeLaita Tuike Glögi lämpenemään liedelle kattilaan. Kun glögi höyryää, se on valmista. Muistathan, että alkoholin kiehumispiste on vettä alhaisempi - vain 78,73 astetta. Myös glögilasit kannattaa lämmittää esim. kuumalla vedellä. Näin estät glögiin sitoutuneen lämpöenergian siirtymisen laseihin ja juomasi pysyy suloisen lämpimänä pidempään. Glögi maistuu Glögi on myös mukava tuliainen sekä maistuva lahja. |
GLÖGIN HistoriaTarinoiden mukaan jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset nauttivat maustettua viiniä - tosin useimmiten kylmänä. Viiniä maustettiin maun parantamiseksi - ja toisaalta maustamista perusteltiin terveydellisillä syillä. Erään tarinan mukaan, joku kekseliäs myös huomasi, että lämmittämällä viinin maku parani edelleen. Niin tai näin, ensimmäinen kirjoitettuna säilynyt glögiresepti löytyy yli 2000 vuotta sitten Tiberiuksen Roomassa eläneen tunnetun herkkusuu Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. Keskiajalle tultaessa mausteista lämmitettyä viiniä nautittiin laajalti Euroopassa ja Ruotsissakin jo 1600-luvulta lähtien. Suomeen glögin toi luultavasti muuan diplomaatin rouva, joka oli ihastunut siihen Tukholmassa vuonna 1929. Aluksi glögiä nautittiin lähinnä ruotsinkielisissä perheissä ja vasta 1960-luvulla glögi levisi laajemmin myös tavallisen kansan keskuuteen perinteisten joulujuomien maidon, oluen ja viinan rinnalle. Joulutapoja tutkineen Kaisu Jaakkolan mukaan glögiä juotiin mm. aattona ennen ateriaa, aaton aperitiivina, hautausmaalta palattua, kirkosta tultua, joulupukkia odotellessa, lahjoja jaettaessa, aterian jälkeen, silloin kun palelsi ja ylensyöneiden ystävien pistäytyessä. Moneen se siis sopii ! Tänä päivänä glögiä nautitaan paitsi joulua odotellessa ja jouluna, myös yhä useammin lämmikkeenä talven kylmiä viimoja nujertamaan. |
